TERVETULOA KOTISIVUILLEMME    
 











 
25.4.2011
Salibandy
Salibandy-kauden pelaaja-analyysit: SYVÄLUOTAUSTA MENNEESEEN - Mies miestä vastaan
30.3.2011
Salibandy
NOUSU TULI ETTÄ HEILAHTI!
22.3.2011
Salibandy
KYYTSÄN SANOMAA: ”YKKÖSMIESTEN POISSAOLO ANTAA TILAA TÄYTEMIEHILLE”
28.2.2011
Salibandy
KOTITURNAUS OLI KUIN KYYTSÄ’S SPECIAL KULMALLA – MAUKAS, RUNSAS, REIPAS JA RAPSAKKA
31.1.2011
Salibandy
SANOTAANKO VAIKKA NÄIN, ETTÄ MEININKI OLI TOSI LET’S GO!
16.1.2011
Salibandy
Paikallisen Pertin pitsalla ja Ollin odotuksilla
20.12.2010
Salibandy
KITEEN TURNAUS 19.12.2010 (Kola-GB & JoPa pelit)
29.11.2010
Salibandy
KERRANKIN POSITIIVINEN TILANNE
30.10.2010
Salibandy
KAUDEN TOINEN SALIBANDY TURNAUS
28.9.2010
Salibandy
Salibandy-kauden 1. turnaus takana
 
 
 
UUTISET
25.4.2011 Sivun alkuun
Salibandy-kauden pelaaja-analyysit: SYVÄLUOTAUSTA MENNEESEEN - Mies miestä vastaan
Kulunut kausi on saatu päätökseen ja niin kuin kaikki tietävät, kausihan päättyi sarjanousun myötä erittäin onnistuneesti. Jokainen ukko ansaitsi omalla osaamisellaan ja vahvalla tekemisellään paikkansa roosterissa. Pistetaikuri Harri&Pesonen vei odotetusti sisäisen maali-, syöttö- ja pistepörssin nimiinsä ja ansaitsee erityismaininnan ja ehdottomasti sulan hattuunsa. Kakkosen Hartsa kykeni ensimmäisellä Pogosta-kaudellaan näpsäkästi sisäisen pörssin kakkostilalle, mutta sehän oli sukunimen puolestakin jo ennustettavissa. Kolmannen palkinnon pörssikilvassa vei tutun ja turvallisen varmasti Hiltusen Tero.

Mutta pelaaja-analyysejä ei voi mitenkään muodostaa pelkkien pistepörssitilastojen perusteella, koska silloinhan suuret ja mahtavat spartalaiset, maalivahdit Simo ”möhkön takatukka” Malvela ja Aleksi ”Angry Birds” Lintu jäisivät auttamatta joukon hännille (ei ratisen joukon). Lisäksi aina pitää muistaa puolustuksen herrat&Hidalgot, jotka omalla osaamisellaan; syötön katkoilla sekä avaussyötöillä varmistavat joukkueen hyökkäyksiin lähdöt.

Mielestäni tämän kauden ”Pogossa” yhdistyivät vahva osaaminen, taito, yrittäminen, tahto, yhteishenki ja tekemisen meininki, sitä silmänkulmassa ollutta halkoa unohtamatta. Palkintona tästä rennosta tekemistä tuli sitten runkosarjan kakkostila ja hienosti hoidettujen karsintojen jälkeen sarjanousu. Seuraavissa katkelmissa on arvioitu puolueettomasti Mikko Alatalon sinisten lasien läpi ukkojen temmeltämistä tulitikkulaatikossa koko pitkän kauden ajan.

Maalivahdit:

#31 Simo ”Rubberman” Malvela, 0+1=1
- Möhkön iltatähti, ErittainHienoSuomalainenShampoo-tuotemerkin keulakuva, joka esitti läpi talven maagisia otteita ja masensi vastustajat Vesa-Matti Loiri-tyylisellä naurullaan. Kumimaisella luonteellaan Simbe sopisi hyvin myös naisten rytmisen voimistelun maajoukkueeseen.

#29 Aleksi ”Angry birds” Lintu, 0+2=2
- Eleetöntä torjuntatyöskentelyä ja nipullinen top-5 torjuntoja. Kuuluu Ilomantsin kylänraitin vakiokalustoon; mies, auto ja Leksi on käsite! Komppasi vahvasti virkaveljeään ja varsinkin heittokäsi oli murhaavan napakka.

Kenttämestarit:

#2 Harri ”H²O” Kakkonen, 20+11=31
- Poikakalenterisopimus mallitoimisto Sally’s managementin kanssa on nimeä vaille valmis. Vahva ja taitava snaipperi, joka lunasti häneen asetettuja odotuksia läpi kauden. Kokonaisvaltaista osaamista viittä vaille valmiilta fyssarilta. Harrit.com siellä ne raittiit miehet on.

#3 Jari ”jokerikortti” Luukkainen, 1+5=6
- Puolustavan puolustajan ruumiillistuma, joka katkoi ”viidakkoveitsellään” vastustajan syötöt kerta toisensa jälkeen. Rautainen fysiikka, jonka takia jalka liikkui vielä kotimatkallakin autossa ylikierroksilla. Malttoi kauden edetessä pitää pallon maissa. Eliittijoukkoa.

#5 Marko ”möre” Parviainen, 9+8=17
- Rauhallinen rajanmies ja kapteeni, joka paikkasi iltanuotion tavoin hiipuvat jalkansa loistavalla sijoittumisella. Teki maaleja ainoastaan kun oli pakko ja kun muille ei kelevannu. Eliittijoukkoa.

#7 Tero ”Hiltsi” Hiltunen, 14+10=24
- Maantiekiitäjä, joka omistaa singerijalat, tarkan kudin ja terrierimäisen luonteen. Varkaudessa tullut polvivaiva meinasi Jore Marjarannan sanoin kaataa haaveet, mutta esiintyi nousukarsinnoissa turvallisen vahvasti. Eliittijoukkoa.



#8 Hartsa&Pesonen, 34+26=60
- Tuhannen ja yhden yön sadut, kun sanat eivät riitä kertomaan. Herrasmies kentällä ja sen ulkopuolella. Pistetaikuri, joka löytää kentällä pelitoverin kiitettävällä varmuudella. Ihannepelaaja, joka kanssa pelaaminen sujuu kerta toisensa jälkeen kuin tanssi. Harrit.com siellä ne raittiit miehet on.

#9 Tero ”Hannu” Ruokolainen, 7+12=19
- Reissumies elää ruisleivällä. Pitkät harjoitus- ja pelimatkat sotkivat koko kautta, mutta mukana ollessaan jalat jaksoivat liikkua reippaasti. Tapsan mukaan vaatimattomuus kaunistaa, mutta Tero piilotteli laukaustaan välillä vähän liikaakin. Pari kertaa syöttö tosin tavoitti kaverin lavan vähän yllättäenkin.

#11 Tapio ”Tapi” Ikonen, 6+12=18
- Takatolpan talonmies. Joukkueen johtaja, motivoija ja isähahmo, joka korosti sijoittumisen merkitystä. Tunne ja peliasenne 110% niin harjoituksissa kuin peleissäkin. Asenneidoli.

#12 Kari ”pallonmenetys” Lehto, 5+7=12
- Karman laki oli velipoikansa kanssa ehdottomasti nelosen puolustajaeliittiä. Laukaisu tarvitsi kohdistusta läpi kauden, mutta puolustuspää hoitui Kartsalta 100%:lla varmuudella. Pari pallonmenetystä sinne tai tänne, avaus lähti maata pitkin lähes poikkeuksetta.

#13 Joona ”sulkapallo” Eronen, 8+0=8
- Pommittaja, läheltä lätisee. Entinen juniorisulkistähti pelasi aina kentälle päästessään varmasti, jakoi pikkunättejä passeja keskialueella ja sopivan paikan tullen venytti verkkoa. Räjähdysherkät jalat pelipaikasta riippumatta.

#14 Jari ”Reinikainen” Lehto, 2+7=9
- Savonlinnan vainukoira alias Reinikainen. Yötyöt ja pelien alkamisajan hahmottamisen vaikeus esti pariin turnaukseen pääsyn, mutta mukana ollessaan oli puolustuksen johtohahmo. Rauhallinen ja pallovarma virkamies, johon pystyi turvautumaan.

#15 Tomi ”isänmaantoivo” Ikonen, 0+3=3
- Armeijavuosi sotki koko kauden. Lahjakas ja sisukas, joka taisi tällä kertaa maksaa myös lisenssin ajallaan?

#20 Joonas ”united brotherhood” Sissonen, 10+5=15
- Veljessarjan nuorin painos. Kehittyi huimasti kauden aikana ja varsinkin loppukaudesta sammutuspeitettä olisi tarvittu. Kakkosen ja Ruokolaisen rinnalla pallo irtosi lavasta kiitettävällä taidolla. Tulevaisuuden pelimiehiä.

#22 Olli ”Olavi” Kaasinen, 4+1=5
- Vatsassa vääntää! Teki uuden vuoden kynnyksellä järkevän päätöksen ja tuli vahvistamaan Pogo-ryhmää. Juo tarvittaessa vaikka tärpättiä, kunhan sopimus saadaan kuntoon. Pehmeät kädet ja äänettömät jalat. Eliittijoukkoa ehdottomasti.

#23 Jouni ”selvä päivä” Hiltunen, 1+2=3
- Konsta Pylkkäsmäinen korpifilosofi ja vanha koira, joka taitaa kaikki temput. Pelituntuman saavuttaessaan esitti huikeita näkemyspasseja. Antoi tilaa nuoremmille, herrasmies!

#33 Esa ”eduskuntaan” Kyykallio, 6+1=7
- Mies joka ei äänitorvea kaipaa. Metsurin parta, alaleuan louskutus ja karhumainen olemus. Silloin kun asenne ja keskittyminen itse peliin oli kunnossa, niin painava tykki puhui rumaa kieltä. Himoitsi Pesos Hartsan nimmaria koko kauden, mutta ei ujosta luonteestaan johtuen tohtinut sitä kertaakaan pyytää.
 
30.3.2011 Sivun alkuun
NOUSU TULI ETTÄ HEILAHTI!
Eli, 27.3.2011 sunnuntai, Studentia Kuopio, Klo. 12.00. Siinä vaiheessa oli Pogostan miehistön oltava valmiina taistelemaan noususta 3-divisioonaan. Runkosarjassa saavutettu toinen sija ei taannut vielä suoraa nousua. Jo viime vuonna oltiin samassa tilanteessa. Silloin ottelut pelattiin Kontiolahden mattopäällysteisellä lentokentällä. Tällöin nousu jäi haaveeksi. Tällä kertaa oli tiedossa että pelit pelattaisiin Ilomantsin miehille aina sopivalla parketilla. Joka antaa jo paljon paremman lähtökohdan.

Miehiä saatiin kasaan, Savonlinnan Reinikaista Jari Lehtoa sekä Etelä-Suomen nopeinta maanmittaajaa Tero Ruokolaista lukuun ottamatta kaikki. Ketjuiksi muodostui, Ketju1: Kaasinen – Kakkonen – Sissonen, Ketju2: Pesonen – Parviainen (Kapteeni, leikki) – T. Hiltunen. Pakisto muodostettiin miehistä: K. Lehto – Eronen – Luukkanen – J. Hiltunen. Maalin perus mahtavat Malvela sekä A. Lintu. Pelin hengestä sekä tunnelmasta jäivät huolehtimaan T.Ikonen (Kapteeni, oikea) sekä kaikki nälkäisten sankari Esa Seponpoika Kyykallio.

Vastaan oli asettumassa SBL (Lapinlahti, 4-divarin toisen lohkon kakkonen) sekä KSS III (Kuopio, 3-divarin toiseksi viimeinen). Päivän ensimmäisessä pelissä KSS oli voittanut SBL:n 6-5. Kummallakin joukkueella pari ketjua miehistöä.

Ensimmäinen peli (SBL) alkoi kummankin vauhdikkaalla joskin hermostuneella pelillä. Vastustajan taktiikka oli karvata korkealta heti alusta, jolla se saikin pientä sekaannusta alakertaan. Peli aaltoili päästä päähän kummankaan joukkueen saamatta pidempää pyöritystä aikaan. Tulosta kuitenkin saatiin jo toisella minuutilla, kun Luukkasen Jari pamautti tarkalla kaukolaukauksella pallon maalin takakulmaan. Vastustaja kuittasi kuitenkin tilanteen tasoihin vain minuutti myöhemmin vaparista, hienolla takaylsi vedolla.

Seuraavaa maalia saatiin odottaa jo toisen erän alkupuoliskolle jolloin Luukkasen lapa oli taas kuumana, ja tällä kertaa optimaalisella tuopin korkuisella vedolla vastustajan hyökkääjän jaloista, pallo alakulmaan. Mutta, jälleen Pogostalle sattui sama nukahdus kuin edellisen maalin jälkeen ja vastusta niittasi lukemat tasoihin vain 15 sekuntia myöhemmin. Ajassa 18.46 vastustajalle tuomittiin jäähy, jolloin Pogostan ylivoima pääsi jauhamaan pakkopeliä, ja hieman ennen jäähyn umpeutumista Kaasisen syötöstä Pesonen laukoi pallon maaliin maalivahdin kautta. TÄLLÄ kertaa nukahdusta ei tapahtunut ja alle minuutti maalista, Hiltus Tero karvasi pakilta pallon pois ja siirsi pelivälineen Pesoselle joka löi keskisektorista tilanteeksi 4-2. Ajassa 28 ja risat, Pogostan pienen pyörityksen päätteeksi Kari Lehto hiippaili pakin paikalta maalin takakulmalle kenenkään estelemättä ja teki Pesosen poikkisyötöstä helposti viidennen kihauksen Pogostalle. NOoooo… nyt taas nukahdettiin ja alle minuutissa maali kuitattu vastustajan toimesta. Näissä 5-3 lukemissa kolmanteen erään.

SBL tuli viimeiseen erää kovalla sykkeellä nostaen karvauksen jopa kolmella miehellä pääty lautaan, ja otetta he tällä saivatkin itselleen. Ajassa 34.44 SBL muutti lukemat 5-4 mallisisiksi, Jouni Hiltusen istuessa jäähyllä. Tästä vain pari minuuttia ja peli tasoihin nopean vasta hyökkäyksen päätteeksi. Näin oltiin sitten kolmen maalin johto hukattu. Kaivattu helpotusta saatiin ajassa 38.36 Pesosen ja T.Hiltusen juonittua johtomaalin ja kun Tertsi vielä seuraavassa hyökkäyksessä nosti hallitulla alistusvipillä maalivahdin yli Pogostan kahden maalin karkumatkalle, niin toivo voitosta heräsi vahvasti mieliin. Pelin viimeisen minuutit olivat arvattavasti kovaa taistelua puolin ja toisin. Puoli minuuttia ennen pelin loppua SBL sai karvattua pallon meidän puolustuspäässä ja onnekkaalla maalilla pääsivät hengittämään niskaan. Maalin jälkeisestä aloituksesta pallo saatiin vastustajan kulmaan jossa sekavassa rymistelytalkoissa saatiin tarvittava puoliminuuttinen kulutettua ja arvokas pakkovoitto otettua. Loppu lukemat 7-6.

Peli oli todella kovatempoinen (verraten kauden muihin otteluihin) ja tasainen. Vastustaja tosiaankin prässäsi kahdella miehellä koko pelin ajan, mutta puolustajien hyvän maltillisen pelin ansiosta kovin montaa pahaa tilannetta ei tästä päässyt syntymään. Pallon menetyksiä kuitenkin välillä. Maalissahan tässä pelissä pelasi Malvela. Vaikka hänestä ei otteluraportissa mitään sanottukaan, niin Simo kyllä pelasi yksinkertaisesti unelma ottelun. Iso kiitos Simbelle siitä! Joukkueen heikoin kohta oli ehkä joukkuepuolustuksessa keskustan tukkiminen, josta vastustaja pääsi jatkuvasti läpi ja vaarallisiin tilanteisiin.

Pojot: Jari Luukkanen: 2+0, Marko Parviainen: 1+0, Harri Pesonen: 3+2, Tero Hiltunen: 1+2, Kari Lehto: 1+0, Olli Kaasinen: 0+1

Toinen peli: KSS otteluun valmistautumisessa oli mielenkiintoista se, että päivän pelien välissä oli kolmen ja puolen tunnin tauko. Tämän tauon aikana pelattiin yksi peli 2-divisioonan nousukarsintaa. Hieno suunnittelun kukkanen liitolta! KSS:llä tauko oli jopa kaksi tuntia pidempi. Mutta peliin otettiin hyvät lämpimät ja laitettiin pallo keskelle. Pelin henki oli se, että Pogosta varmistaisi vähintään tasapelillä sarjanousun, koska kumpikin joukkue oli voittanut edellisen ottelun, mutta Pogosta oli tehnyt maalin enemmän saaden näin edun. Ajatuksissa oli että pelistä tulisi tiukempi mitä ensimmäinen, olihan vastassa joukkue sarjaporrasta ylempää. Ketjukoostumukset pysyivät samoina. Aleksi Lintu vain vaihdettiin tolppien väliin.

Heti ensimmäisestä vaihdosta lähtien oli selvää että olimme pelissä paljon virkeämmällä jalalla liikkeellä mitä vastustaja. Eroa edelliseen peliin oli etenkin se että vastustaja ei antanut kovaa painetta pakeille, vaan tyytyi karvaamaan maltillisemmin. Pogosta saikin jatkuvasti pelin vastustajan päätyyn ja KSS:n melkeimpä ainoa pelinrakentaja oli entinen ylädivari jyrä Matti Punkki, joka pääsikin puolittaiseen läpiajoon jo neljännellä minuutilla, kesken Pogostan painostuksen ja ujutti pallon alakulmaan ohi Aleksin. Alku takaiskusta toivuttiin nopeasti ja palloa lähdettiin toimittamaan uudelleen vastustajan maalille. Ajassa 9.19 Pogosta saikin tasoituksen aikaiseksi, kun pirteään kevätvireeseen päässyt Joona Eronen otti ärhäkän spurtin puolustuspaikan pallonriiston jälkeen, käyttäen seinällä pelivälinettä Pesosella ja jättäen KSS:n pakiston helposti taakseen. Loistavan nousun päätteeksi pallo tuopinkorkuisella taka-alapesään.

Seuraavaa maalia saatiinkin sitten odotella melkeimpä pelin puoliväliin, jolloin myös loistavaa kevättä pelannut Joonas Sissonen karkasi hyökkäykseen, hyvin ErosJopimaisesti alivoiman (Pesonen jäähyllä JO toista kertaa pelissä..sika) loppusekunneilla hankitun pallon riiston jälkeen. Joonas luikerteli kolmen vastustajan välistä hyvällä liikkeellä aina maalille asti ja nosti loistavalla vedolla pallon maalin kattoon. Tähän paikkaan todella tärkeä johto maali, koska peli oli hyvin Pogostan halussa, mutta maalin teko oli ollut tuskaa. Viisi minuuttia tästä, KSS:n puolustajalle tuomittiin käsivirheestä 2 minuuttia, jolloin Pesonen pääsi tekemään ylivoimamaalin Olli Kaasisen hyvästä syötöstä. Näin saatiin jo vähän kaulaa vastustajaan tilanteessa 3-1. No perus setti ja vastustaja rankaisi seuraavassa hyökkäyksessä. Pallo toimitettiin kulmasta maalin eteen, josta hyökkääjä läpsäisi rystyriipaisulla pallon etu alakulmaan ja poistaen samalla hyvänolon tunteet Pogosta-sankareitten selkänahasta. Tilanne 3-2.

No sitten kolmannen erän loppuun saatiinkin sitten sitä jännitystä! Ajassa 42.01 KSS kiri jo tasoihin (3-3) Punkin pelin toisella maalilla, mutta puolitoista minuuttia siitä Pogosta jälleen johtoon, kun Hiltus Tertsi teki maalin, maalin edestä Kakkosen Harrin päätypassista. Vain minuutti tästä ja peli taas tasoissa Punkin toimesta, maalin edestä ohjaten. Tässä 4-4 tilanteessa KSS ottaa moken pois ja pallon riiston jälkeen Hiltus Tertsi laittaa päätylaudasta kimmonneen pallon maalin edestä tyhjiin. Tilanne 5-4 Peli aikaa jäljellä enää viisi sekuntia ja peli selvä, koska KSS ei kahta kerkiäisi tehdä millään. Eli pelin loppuun tuli kolmessa minuutissa neljä maalia. Välillä kyllä kävi mielessä pelin ollessa tasan, että nyt tätä ei kyllä pidä sössiä. Mutta komea voitto lopulta kotiin.

Pelin kulku oli selvä alusta asti. Pogostan ollessa paljon parempi liikkeessä sekä taidollisesti, niin maalipaikkoja tuli koko pelin ajan tasaiseen tahtiin. Vastustajan pakit saivat vain aina viime hetkellä peitettyä hyvät maalipaikat ja jos ketään ei ollut välissä, niin kudit olivat vähän pielessä. Kauden ylivoimaisesti huonointa viimeistelyä kauden tärkeimmässä paikassa koko joukkueelta. Onneksi lopussa saatiin tarvittavia osumia. Tässäkin pelissä kuten edellisessäkin, oli vain onnistujia. Etenkin on nostettava esille Kakkosen ketju, joka sai paineen ja pyörityksen systemaattisesti vastustajan päätyyn. Kaasisen Olli oli varsinkin todella herkillä käsillä liikenteessä ja piti kulmissa vastustajia pilkkanaan. Tehot ketjulta vain vähän puuttuivat, kuten muultakin joukkueelta. Linnun Aleksi pelasi myös loisto-ottelun tärkeässä paikassa.

Pojot: Joona Eronen: 1+0, Tero Hiltunen: 2+0, Harri Pesonen: 1+1, Harri Kakkonen: 0+2, Joonas Sissonen: 1+0, Olli Kaasinen: 0+1, Aleksi Lintu: 0+1.

Kausi on näin onnellisesti paketissa. Tästä suunta kohti parin viikon päässä siintävää saunailtaa ja siitä sitten kohti ensi syksyä, sekä 3-divaria. Se on MOROO!
 
22.3.2011 Sivun alkuun
KYYTSÄN SANOMAA: ”YKKÖSMIESTEN POISSAOLO ANTAA TILAA TÄYTEMIEHILLE”
Runkosarjan päätöskierroksen turnee pelattiin menneenä viikonloppuna Joensuussa, Intersport Centerillä. Jo ennen turnausta oli tiedossa, että ”taikuri” Hartsa&Pesonen ja Olavi Kaasinen ovat peleistä sivussa. Jobin postia valmentaja Tapsalle tuli lauantaina kuitenkin lisää, kun selvisi Kakkosen Hartsan&Kirvesniemen sairastuminen keväiseen kuumetautiin. Tilanne ei näyttänyt ollenkaan hyvältä, kun kolme ykköstason ukkoa oli poissa, ja tilalle oli saatavissa ainoastaan Tampereelta saapuva Ruokolaisen ”Hanskin poika” Tero. Noh, onneksi Lehdon Jari ehti tällä kertaa paikalle ajoissa ja Kyytsäkin oli ripeällä jalalla ja suuvärkillä mukana. Vielä kun Erosen Jobelski oli mukana koko komeudessaan, oli nippu miltei kasassa. Kaiken kaikkiaan meitä oli mukana 2 ilmiömäistä maalivahtia, sekä reilu hyppysellinen (11) kenttämestareita.

Iiski – Pogosta 4-5 (1-2,2-1,1-2).
Ennen peliä saatiin tieto Kola GB:n päivän tuloksista ja heidän häviöstään KiPa:lle. Kolan häviö tarkoitti karsintapaikan varmistumista Pogostalle jo ennen päivän viäntöjä. Mystinen henkilataus oli tipotiessään ja pelistä tuli varsinaista pakkopullaa. Tosin tähän vaikutti pitkälti myös vastustajan hajuttomuus, mauttomuus ja kykenemättömyys nopeaan ja intensiiviseen peliin. Omalla vahvalla kävelyllään he vetivät pelitempon melko alas ja tähän Pogostan sinimustat tarttuivat kuin pikkulapset tikkariin karkkipäivänä. Noh kaikesta kampeamisesta ja väkisin vääntämisestä huolimatta ensimmäisessä erässä onnistuttiin kyhäämään kaksi kelpo kihausta. Ensimmäisestä maalista vastasi huikeita kehitysharppauksia koko kauden ajan ottanut ja mahtavia otteita läpi turnauksen esittänyt Joonas ”Brothers” Sissonen, Jari Luukkaisen syötöstä. Toisesta kihauksesta vastasi vahvalla maaliedustatuikkauksella ”vanhaherra” Tapi Ikonen, toisen herrasmiehen, Mörden syötöstä. Iiski:n kavennus erän loppupuolella oli lähinnä kosmeettinen.

Toiseen erään lähdettiin 1-2 lukemista ja meno jatkui edelleen hämärän rajamailla. Kunnon puristusta ja reipasta revittelyä ei saatu oikein missään vaiheessa aikaan. Pallo toki liikkui nätisti mieheltä toiselle ja varsin näyttäviäkin palloralleja vastustajan maalille rakenneltiin. Mutta niinkuin Kyytsä jossain välissä totesi; ”Perk*le, ku Pesonen on poissa, niin ei kukkaan ossoo tehä mualeja!”, niin hyvin usein tilanteet päättyivät liian hienoon näpertelyyn ja suorat vedot jäivät puuttumaan. Ja kun nuorille ykkösketjun jätkille ei maalit maistunu, niin ”vanhan” Mörden täytyi rueta ratkomaan peliä tekemällä Tapin unelmapassista 1-3 kihaus taululle. No meidän yhtä vastaan Iiskin väsyneet pojat taikoivat jollain ihmeen tuurilla kaksi häkkiä ja tilanne olikin toisella erätauolla tasan 3-3.

Tilanne ei numeroiden kauheudesta huolimatta ollut mitenkään erityisen paha. Tiedossa oli koko ajan, että omalla pelillä pisteet saataisiin hoidettua kotiin. Kolmanteen erään kiinnitettiin vähän huomiota peittopeliin ja maalintekotarkkuuteen. Tätä lähdettiin noudattamaan kirjaimellisesti aina ensimmäisestä vaihdosta lähtien, kun Tero ”Hannunpoika” Ruokolainen pisti napakalla rannarilla pallon varmasti Iiski-reppuun. Maalin varsin oivallisen syötön tarjoili Lehdon Karma. Pari minuuttia edellisestä ja Esa ”mies ilman alaleukoo” Kyykallio lisäsi eron jo kahteen, kun puolen kentän läpsy kilahti yläpeltiin. Syöttäri maalista leijaili Jonas Sissoselle. Tämän jälkeen asennepelaaminen ja oman maalin puolustaminen katosivat kuin tuhka tuuleen ja ote siirtyi vaivihkaa vastustajalle. Vielä kun viisi minuuttia ennen loppua he saivat kyhättyä aikaan kosmeettisen 4-5 kavennuksen, meinasi peli mennä jännäksi. Tosin todellista hätää meillä ei missään vaiheessa ollut, koska joukkueiden tasoero oli niin selvästi nähtävissä. Maalilla Simo ”Möhkönfantti” Malvela hoiti eleettömästi kaiken mahdollisen ja välillä jopa mahdottoman. Loppulukemat 4-5 ja 2 sarjapistettä tulivat sinimustille todella flegmaattisen ja aneemisen esityksen jälkeen.

Törinää tötteröön: Tapio Ikonen, Mörde Parviainen ja Jonas Sissonen 1+1, Esa Kyytsä ja Tero Ruokolainen 1+0, sekä Karma Lehto ja Jokeri Luukkainen 0+1. Möhkönfantille maalilla useita tärkeitä koppeja.

LeBa-96 III – Pogosta 2-7 (0-0,0-3,2-4).
Toisessa pelissä vastaan asettui alakerran karsintapaikan jo aiemmin päivällä varmistanut Kontiolahden ikilähiöseura Lehmosta. Vastustaja oli tällä kertaa saanut haalittua mukaan myös innokkaita ja energisiä Josban b-junnareita, joten pelistä odotettiin vauhdikasta vääntöä. Tähän peliin suoritettiin pientä ketjujen ruksaamista, ja liekeissä sekä poltteessa oleva Jonas Sissonen siirrettiin pappojen ketjusta ikiliikkuja Tero Ruokolaisen rinnalle. Omalla olemuksellaan Erosen Jobi täydensi tämän kolmikon mahtavasti ja ketju olikin koko ottelun ajan lähes pitelemätön. Vielä kun usein sattui ketjun alle puolustajiksi Lehdon veljexet Karma & Jari, niin tilanteita syntyi lähes liukuhihnalta. Yhtään heikommaksi ei palloralleissa jäänyt toinenkaan ketju (Hiltunen-Parviainen-Ikonen). Vielä kun puolustuspäässä Jokeri Luukkainen pelasi aisaparinsa Kyytsän kanssa läpi päivän huikealla mentaliteetilla, niin maalissa Aleksi ”Angry Birds” Lintu sai nauttia kissanpäivistä. Tarjoutuneet torjuntatilanteet ”Leksi” hoiti herrasmiehen varmuudella ja livautteli sekaan vielä tukun huippuavauksia. Lukuisten huipputilanteiden ja vauhdin hurman pettymykseksi ensimmäinen erä päättyi kuitenkin maalittomana.

Toisessa erässä vastustajan reppu soi sitten kolmesti, kun ensin ylivoimalla Tero Hiltunen läpsytti takatolpalta Ruokolaisen Teron ja Lehdon Jalmarin syöttökuvion päätteeksi 0-1. 16 sekuntia edellisestä ja Ruokolaisen Tero tarjoili näyttävän kuvion päätteeksi passin Jonas ”tuokaa sammutuspeite” Sissoselle, joka siirsi lukemiksi jo 0-2! Parin minuuttia tästä ja tilanne oli 0-3, kun Kyytsän kanuuna puhui viivasta rumaa kieltä! Pallo vastustamattomasti vasempaan keskipömpeliin ja syöttäri jälleen kuin ihmeen kaupalla Ruokolaisen Terolle. Toinen erä oli sinimustilta kokonaisuudessaan vahvaa tekemistä. LeBan nuoret yrittivät reippaasti haastaa, mutta kokemus vei tällä kertaa voiton. Palloa maltettiin liikuttaa fiksusti, mutta nopsasti mieheltä toiselle ja vieläpä sinne kuuluisaan tyhjään tilaan. Kaiken kruunasi vahva oman pään pelaaminen sekä Leksin varmat torjunnat.

Kolmas erä ja viimonen vartti. Tehtyjä maaleja neljä kappaletta ja ainoastaan kaksi meni omiin. Tosin toisesta päästetystä vastasi jälleen Karman laki, oman pään tyylikkäällä kuskailulla. Noh, pelin tiimellykseen se ei pahemmin vaikuttanut, koska tätä Karilta osattiin jo odottaakin.:) Maalinteon aloitti vahvalla maalille nousulla Joonas Sissonen, joka silvalsi pallon helpon näköisesti ohi avuttoman LeBa-veskarin. Tilanne 0-4 meille ja kohtuu heleppoo oli. Sitten LeBa sai kuparisensa rikki jopa hiukan onnekkaasti ja tilanne 1-4. Koko pelin ajan nuorten LeBalaisjunnujen otteissa oli nähtävissä pientä turhautumista ja ylipelaamista. Ottelun toisella YV-mualilla pogostan sinimustat siirtyivät jo vakuuttavaan 1-5 johtoon. KAUNIISTA maalista vastasi boksin keskeltä Jobi ”alfauros” Eronen, ja pliis! Syöttäri taas sille Ruokolaisen pojalle. No sallittakoon tän kerran. Hetki edellisestä ja Sissosen Joonas nappasi itselleen kiinnityksen ottelun MVP-pystiin ja kruunasi itsensä lätsällä tekemällä ottelun kolmannen kihauksen ja muuttaen lukemiksi jo 1-6. Ajassa 38.22 Hiltus Tertsi karisti jaloistaan polvivamman sumuisen verhon tekemällä ottelun toisen kassin Tapi Ikosen näyttävästä passista, suoraan syötöstä läpsyllä pallo perusvarmasti oikeaan ylämummoon. Tilanne 1-7 ja voittajasta ei epäselvyyttä! Vastustajan kavennus 2-7 Lehdon Karman ”pienellä” avustuksella oli lähinnä sananhelinää, koska maalilla ”Angry Birds” ei ollut tänään helposti yllätettävissä ja pallot tarttuivat kerta toisensa jälkeen vakuuttavasti näppeihin.

Pojille pisteitä: Tero Ruokolainen 0+4, Joonas Sissonen 3+0, Tero Hiltunen 2+0, Esa Kyykallio ja Jobi Eronen 1+0 sekä Tapio Ikonen 0+1. Maalissa Leksille nippu tärkeitä torjuntoja.

Kaiken kaikkiaan toinen peli oli vahvaa esitystä koko joukkueelta ja varsinkin puolustajat pelasivat huikealla tasolla. Lehdon veljexet ovat yhdessä kadehdittavan hyviä, mutta paljon huonommaksi ei Kyytsä aisaparinsa Jokerin kanssa jäänyt. Hyökkäyspäässä edukseen esiintyivät pitkälti kaikki, mutta jos joitain ukkoja täytyy esille nostaa, niin Joonas Sissosen energia oli kivaa katsottavaa ja Ruokolaisen Teron jalat liikkuivat jälleen väsymättä läpi molempien pelien ja liike oli ajoittain yllättävän nopeaa.
Pelit jatkuu! III-divarin nousukarsinnat ovat runkosarjassa toiseksi sijoittuneella Pogostalla edessä jo heti tulevana viikonloppuna. Vastustajina ovat KSS III klo 12 ja SBL klo 16.30 ja pelipaikkana toimii Studentia Kuopiossa. Pelipäivä on sunnuntai 27.3.2011.


Loppuun esitän omasta puolestani suuret ja nöyrät kiitokset menneestä kaudesta jokaiselle joukkuekaverille yksin ja kaikille yhdessä. Tälläisena ”ei harjoituksissa käyvänä pitkämatkalaisena renttuna” on huikeaa saada pelata tutussa ja hyvässä porukassa, jossa on tekemisen meininkiä - mutta myös sopivasti pilkettä silmäkulmassa. ”Pelataan kun se on mukavvoo”-mentaliteetti on säilynyt läpi pitkän kauden ja se on mielestäni hatonnoston arvoinen asia. Minun osaltani tämän kauden pelit ovat ohi ja näillä näkymin myös tulevat vuodet. Kiitos Pogo!
# 9 Tero Ruokolainen
 
28.2.2011 Sivun alkuun
KOTITURNAUS OLI KUIN KYYTSÄ’S SPECIAL KULMALLA – MAUKAS, RUNSAS, REIPAS JA RAPSAKKA
Kauden toiseksi viimeinen turnee edessä, pelipaikkana Ilomantsin liikuntapyhättö, paikalla mukavasti yleisöä ja mikä parasta – tarjolla kosolti laadukasta reikäpalloviihdettä. FC Pogostan vahvan kevätvireen joutuivat kohtaamaan FB JoPa ja sarjakakkonen Kola GB. Pisteet näistä väännöistä olivat siis elintärkeitä mahdollista karsintapaikkaa ajatellen. Mites sitten kävikään?

Noh, kasaan saatiin rypistettyä kaksi täyttä ketjua ja tähtimaalivahdit Lintu ja Malvela. Poissaolollaan loistivat polvivaivainen nopsajalka Tero Hiltunen, sulkisduunari Jobi Eronen, viranomaistehtäviä hoitamassa ollut ykköspuolustaja J. Lehto, vatsavaivainen Kaasisen Olavi sekä isänmaata innokkaasti palveleva Tomba Ikonen. Ketjut muotoutuivat HeadCoach Tapi Ikosen pelikirjan mukaan seuraavasti: 1. ketju Sissonen-Ruokolainen-Kakkonen, puolustajinaan Karma ”isä” Lehto ja Jari ”Jokeri” Luukkainen. 2. ketju noudatteli kokoonpanoa Pesonen-Parviainen-Ikonen ja alakerran herroina häärivät kumppanit Kyykallio-J.Hiltunen. Maalitolppien väliin ensimmäiseen viäntöön työnnettin puolihallitusti Ilomantsin kylillä ”Opelmiehenä” tunnettu A. ”angry bird” Lintu ja toisessa taistossa samaa virkaa hoiti Möhkön kultakutri ja Casanova S. Rubberman.

FC Pogosta vs FB JoPa. Edessä kolmen vartin verran tiukkaa taistoa vapaasta tilasta ja reikäpallosta. Ottelun alussa pallollinen hallinta oli yllättäen vierailija Jopalla, Pogostan tyytyessä tukkimaan erinomaisella karvauksella keskikentän ja iskien pallon saatuaan terävästi vastaan. Toisaalta vastustajan pallollinen pyöritys sijoittui lähinnä oman pään pyörittelyyn ja sitä kautta usein arvokkaisiin pallon riistoihin. Varsinkin kolmikon Sissonen-Ruokolainen-Kakkonen karvaus oli tehokasta ja mallikasta katsottavaa. Vielä kun puolustajat ”Jakari” ja ”Jokeri” tukivat kolmikkoa hyvin, oli JoPa-viisikko usein ongelmissa omassa päässä.

Pikkuhiljaa ottelun edetessä myös Pogosta sai jutun juonesta kiinni ja pääsi juonimaan avauskuvioitaan. Tästä oivana osoituksena ottelun avausmaali. Pallo alakerrasta parilla laadukkaalla ykkössyötöllä ylös Ikos Tapille, jolta oivallinen siirto vasemmalle takakulmalle Herrasmies Pesoselle ja tilanne 1-0. Ensimmäisessä erässä ei stten muita maaleja nähtykään. Toki vaarallisia paikkoja oli tukuttain, mutta vastustajan maalivahti poimi ne varmasti ja omassa päässä ”Angry Bird” Leksi esitti eleetöntä ja eleganttia maalivahtityöskentelyä.

Toisella vartilla ropisi sitten kunnolla. Seitsemän sekuntia ehti erä vanheta kun ylivoimalla akseli Pesonen-Ruokolainen sahasi vastustajan puolustuksesta saunapesällisen verran haketta ja Kaunis Kakkosella oli maalin edessä kohtuu easyjobi heittää pallo reppuun. Tilanne 2-0. Seuraavan repun loihti tuttu kamu Harri ”Kaunis” Kakkonen vastustajan puolustajan nilkan suosiollisella avustuksella ja tähän merkintä oma maali. Elämä ei oo reiluu. Noh, tilanne kuitenkin 3-0 meille. Vielä ennen JoPa kavennusta Hartsa&Pesonen tuikkasi vastustamattomasti Ikosen Tapsan syötöstä 4-0. Sitten JoPa sai tuurilla kosmeettisen kavennuksen. Tästä ei kuitenkaan hätäännytty vaan jatkettiin vahvalla dieselkoneistolla puksuttamista kohti erän loppua. Vielä ennen summerin kivaa rapsutusta Ikosen Tapi pisti Hartsa&Pesosen syötöstä tilanteeksi 5-1 ja sitten Maestro Pesonen itse JoPa pelaajien suosiollisella avustuksella erän loppulukemiksi 6-1. Aika mukavaltahan se tuntui, pakko myöntää.

Kolmas erä totuuden kertoi. Erässä nähtiin kaksi nättiä kihausta ja molemmista vastasi kotijoukkue Pogosta. Ensin illan maestro Pesonen&Harri napautti Mörden esityöstä ja Ikos Tapsan syötöstä taululle 7-1. Loppunumerot 8-1 taiteili oivallisen pallorallin päätteeksi kolmikko Ruokolainen-Kakkonen-Sissonen, jossa maalarina viimeksi mainittu ja syöttäjänä keskimmäinen soturi.

Kaiken kaikkiaan ottelu oli vahva ja tasapainoinen esitys. Omassa päässä ei ollut hädän päivää ja molemmat viisikot pelasivat fiksusti, mutta energisesti. Puolustajat hoitivat reviirinsä erinomaisesti, siitä hatunnosto heille. Hyvä peli perustuu laadukkaaseen puolustuspelaamiseen ja sitä kautta vahvoihin hyökkäysvuoroihin, voittavaa maalivahtia unohtamatta.

Ei ne pisteet vaan se taustatyö: Hartsa&Pesonen 3+1, Tapio Ikonen 1+3, Harri Kakkonen 2+0, Joonas Sissonen ja Tero Ruokolainen 0+1.

Toinen ottelu oli niin sanottu 3 pisteen geimi. Vastassa oli sarjakakkonen Kola GB, joka oli kohdannut päivän ensimmäisessä, tappiollisessa ottelussaan sarjakärki Spartak Joensuun. Tästä ottelusta vierailija kaipasi kovasti pisteitä mikäli mielisi vielä karsintoihin. Luvassa oli siis vauhdikas, mutta reilu mittelö. Maalille raahattiin ja revittiin Mr. Möhkö, Seatilla kohteeseen pyrkivä Simo Malvela.Ottelun alku oli reipasta päästä päähän rallia puolin ja toisin. Ykkösketjun ensimmäisessä pelissä löytämä vahva karvaus toimi myös tässä taistosssa ja Kolalla oli isoja ongelmia hyökkäyksiin lähdöissä. Vaikka erän ainoasta maalista vastasikin vierailija Kola, niin pelikellon raksuttaessa vastustamattomasti eteenpäin oli nähtävissä heidän leirissään pieniä väsymisen merkkejä. Erätauolla sovittiinkin sitten yhteistuumin vielä yhden vaihteen lisäämisestä dieselkoneeseen.

Vilkku vasemmalle ja omaan tekemiseen uskomista oli toisen erän mottona. Homma toimi kuin dieselkone parhaimpana päivänä voi toimia ja tuloksena neljä rapsakkaa reppua. Helpotuksen huokaus kuului ensimmäisen kerran ajassa 16.31 kun Mörde Parviainen tykitti Pesos Hartsan kauniista passista tilanteeksi 1-1. Tämän jälkeen ykkösketju kehitti pari kivaa kihausta, kun ensin Harri ”Kaunis” Kakkonen pisti Tero Ruokolaisen syötöstä pallon vastustamattomasti Kolaverkkoon. Puoli minuuttia edellisestä ja Joonas Sissonen napautti Ruokolaisen Teron oivallisesta tarjoilusta tilanteeksi jo 3-1. Neljäkymmentä sekuntia edellisestä ja tilanne oli 4-1, kun Hartsa&Pesonen järkkäsi pallon perusrannarilla vasempaan alapeltiin Hiltus Jonetskin maagisesta syötöstä. Näissä lukemissa mentiin myös erätauolle.

Viimonen vartti ja virtaa riitti. Ensimmäisen kerran pallo poimittiin Kolamaalin verkosta ajassa 30.23 Jonas brothers Sissosen toimesta. Syötön hassutteluun tarjosi Harri ”2” Kakkonen. Tilanne 5-1 ja nyt alkoi jo helpottaa. Martikaisen Tuomaksen tyrkkäämä 5-2 kavennus oli laiha lohtu Kolaollille eikun –pojille. Tossu hiipui ja sinimustat soturit polkivat ohitse. Pesosen Hartsa tyrkkäsi ottelun toisella maalillaan tilanteeksi jo 6-2. Syöttäri jälleen Jonetski Hiltuselle, joka pelasi puolustuksessa lähes virheettömästi ja pysyi suurimman osan ajasta pystyssä. Viimeisen niitin vastustajan reppuun paiskasi ja räppäsi kukas muukaan kuin kaikkien nuorten tyttöjen märkä päiväuni Harry ”Potter” Kakkonen. Maaliin ei syöttäjää ja loppulukemat 7-2.

Kuka oli paras: Harrit Kakkonen & Pesonen kumpainenkin 2+1, Jonas Sissonen 2+0, Jonetski Hiltunen ja Tero Ruokolainen 0+2 sekä Mörde Parviainen 1+0.

Mitä jäi händyyn?! 15 tehtyä ja 3 päästettyä maalia, joka on miun mielestä älyttömän hyvin. Koko joukkue puolusti tosi hyvin ja varsinkin puolustajat ansaitsevat erityismaininnan loistavasti hoidetusta peittopelistä. Molemmissa otteluissa vastustajan vedot jäivät lähes poikkeuksetta pelaajamuuriin ja mikäli ne maalille lensivät, niin Simbe hoiti ne eleettömästi. Päälle tuli yleensä naurun hörähdys ja kuitti ”Yritä ens kerralla vähän paremmin”. Joukkueen yleisilme oli muutenkin erittäin energinen ja liikkuva. Kaikkien otteissa näkyi rentous ja ilo pelata. Ottelun jälkeen tekemämme pelaajahaastattelun mukaan onnistuneeseen peittopeliin varsinkin puolustaja Kyytsä Specialin osalta resepti oli hyvin yksinkertainen: ”Ku ei ehdi alta pois, niin väkisinhän se ossuu”.

Runkosarjan viimeinen turnaus pelataan kolmen viikon päästä lauantaina 19.3.2011 Joensuussa Intersport Centerissä, jossa vastassa asettuvat ensin KLO 16 Iiski ja sitten klo 18 LeBa-96 III. Toivotaan että silloin myös viranomaistoimituksia suorittava Jari Lehto löytää pelipaikalle ajoissa. Ja mikäli kyseisestä turnauksesta saavutetaan edes yksi tasapeli niin paikka nousukarsinnoissa on varma.

-TeroÄR-
 
31.1.2011 Sivun alkuun
SANOTAANKO VAIKKA NÄIN, ETTÄ MEININKI OLI TOSI LET’S GO!
Tammikuun viimeinen sunnuntai uhrattiin taas IV-sarjan sählyvääntöihin. Pelipaikan virkaa sai tällä kertaa kantaa Varkauden liikuntatalon laadukas parkettipyhättö. Uljas ja rohkea FC Pogostan ritarijoukko lähti matkaan kahden täyden kentällisen ja kahden laadukkaan liimanäpin voimin. Sotilaiden sählykisoissa uupuneet luottomiehet Marko Parviainen ja Tapio Ikonen olivat poissa roosterista. Tämän lisäksi Jokeri Luukkainen, Jonetski Hiltunen ja Tomi Ikonen olivat erinäisten syiden takia jättäytyneet pois laitakahinoista.

Kasassa oli kaikesta huolimatta iskukykyinen, rento ja liikkuva ryhmä. Ketjut muotoituivat uomiinsa Karvion kanavan Nesteellä pitämän tauon aikana ja kapteenin viitan, sekä Mörden saappaat sai kannettavakseen Tero Ruokolainen. Ketjut olivat muodoltaan kutakuinkin seuraavanlaiset: 1. Pesonen-Ruokolainen-Hiltunen, pakit K. Lehto- Eronen, 2. ketju: Kaasinen-Kakkonen-Sissonen, pakit J. Lehto-Kyykallio. Maaliin ekaan taistoon tyrkättiin uuden karhean Seatin onnellinen omistaja, Simo ”Naantalin Aurinko” Malvela.

Vastaan ekassa rypistyksessä pomppi hiukan vajaamiehistöinen KiPa-90. Alusta asti oli nähtävissä, että pelistä ei vauhtia puuttuisi ja tilanteet aaltoilivat nopsasti päästä päähän. Maalinteon aloitimme myö, kun Tero Hiltunen vei oikeanlaidan läheisyydestä, n. 15,25 metrin etäisyydeltä lähteneellä napakalla etuyläkulmaläpsyllä meidät 0-1 johtoon. Lähes oivallisen passin tarjosi pisteitä päivän mittaan runsaasti reppuunsa kerännyt Herra Pesonen. Reilu kymppi edellisestä ja johtomme lisääntyi taas, kun Olavi Kaasinen puttasi takatolpalta Kyytsä Specialiin lähes maagisen syötön reppuun. Maalin ”once in a lifetime”-efektiä lisäsi tarina siitä, kuinka Olli vannoi ennen peliä tekevänsä ensimmäisen Pogosta-uransa maalin juuri Kyytsän syötöstä. Esan aamulla syömät 1,5 Mendin pitsaa ei siis ollut aivan turhaa. Erän lopulla KiPa kavensi vielä kerran, mutta kun kapteeni Ruokolainen nakutti rankkarin varmasti sisään, oli tilanne erätauolle lähdettäessä rento 1-3.

Toisella vartilla maaleja läpsittiin saman verran. Erän alkupuolella joukkueemme koki erittäin harmittavan takaiskun, kun ”run forrest run”- pikajaloistaan tuttu Hiltus Tero joutui loukkaantumisen vuoksi jättämään kentän. Onneksi Metun pelikirjasta löytyi vinkit siihen, että miten loppupeli hoidettaisiin. Jobi hyökkääjäksi ja kolmella pakilla loppuaika. Siirto osoittautui onnistuneeksi, kun Jobi nakutti erään vaatimattomalla perusilmeellä tehot 2+0. Lisäksi kun vielä Kyykallion Esku pommitti yli puolesta kentästä pallon yläpeltiin, niin tilanne vaikutti turvalliselta. Tilanne siis kahden vartin jälkeen 2-6.

Last man standing. Näennäinen hallinta pysyi meillä eikä todellista hätää ollut missään vaiheessa. KiPa:sta erottui edukseen jälleen kerran vahvasti palloa pyöritellyt Nippe Nylander. Valitettavasti hän oli liian usein kovin yksin hyökkäyspäässä, eikä todellista kiriä muodostunut. Myö jatkettiin tasaisen varmaa työtä ja naputeltiin 4 kihausta lisää. Kaasis Olli, Kyytsän Esa, Erosen Jobi ja Herra Pesonen merkkauttivat kukin maalin mieheen. Kaikki maalit tulivat joko vahvojen yksilösuoritusten tai laadukkaiden pallottelukuvioiden päätteeksi. Mainittavaa on kuitenkin se, että silloin kun Esku tekee kaks häkkiä in the same game, niin peliä ei voida hävitä. KiPa:n kaunistellessa lukemia pariin otteeseen, jäi summerin soidessa valotaululle loppulukemat 4-10 Pogostan hyväksi.

Maalissa perusvarmoja otteita tarjonnut Simo ”Seat” Malvela oli hyvä ja poimi kaikki mitkä pystyi. Kenttäpelaajien ajoittaisista nukahduksista häntä ei voinut syyttää. Kokonaisuutena joukkue esitti varsin ehjää ja fiksua peliä, jokainen mies ansaitsi paikkansa. Puolustuksessa veljekset Lehdot esittivät vakuuttavaa työskentelyä.

Itselleen merkintöjä rohmusivat: Joona Eronen 3+0, Olli Kaasinen 2+1, Tero Ruokolainen 1+2, Esa Kyykallio 2+0, Herra Pesonen 1+1, Tero Hiltunen 1+0 sekä Kari Lehto, Harri ”Kaunis mies” Kakkonen ja Joonas Sissonen kukin syötön mieheen.

Illan toisena esityksenä kuultiin kappale kitarasankari H. Pesosen surujen kitarasta. Yleisön joukossa ja ottavana osapuolena oli muuan Katuhait. Maalille ja DJ-pöydän taakse vaihdettiin Aleksi ”nro 29” Lintu. Peli alkoi vauhdikkaasti, mutta täysin meidän hallinnassa. Henkisiä ja fyysisiä kasvukipuja ensimmäisessä pelissä kokenut Tero Hiltunen asettautui valmentajan rooliin, hoitaen sen mallikkaasti. Nöyrällä puolustamisella, hyvällä pallokontrollilla ja laadukkailla syötöillä vastustaja riisuttiin aseista. Vielä kun tuomarityöskentely oli nelossarjan peleihin poikkeuksellisen laadukasta, niin peliä oli kiva pelata.
Tuomarikaksikko vihelsi kaikki tyhmät mailaan lyönnit pois, pisteet heille siitä.

Ensimmäisen erän maaleista molemmista vastasi meidän poppoo. Kolmatta otteluaan Pogostan paidassa taituroinut Olavi Kaasinen suhasi pallon kahteen otteeseen taidokkaasti vastustajan reppuun. Oivalliset syötöt molempiin osumiin tarjosi koko päivän erittäin vahvasti puurtanut voimakone Harri ”kaunismies” Kakkonen. Tilanne siis tauolla 0-2 meille ja eikun vettä naamariin.

Toisella vartilla sama tahti jatkui. Leksi torjui maalilla vakuuttavasti ja eleettömästi kaikki yritykset ja hyökkäykset lähtivät kerta toisensa jälkeen maltilla puolustuksen kautta. Pallo liikkui nätisti mieheltä toisella ja vastustaja oli käytännössä aseeton. Maalinteossa onnistuttiin erässä kuudesti; Kakkos Hartsa ja Esa Kyytsä kertaalleen, sekä Tero Ruokolainen ja Jobi Eronen kahdesti. Syöttärit kopsahtelivat Herra Pesoselle kolmeen otteeseen sekä Jalmari Lehdolle ja Tero Ruokolaiselle kertaalleen. Maaleista melkein kaikki voitaisiin äänestää TOP5-listalle, koska ne kaikki syntyivät hyvien kuvioiden päätteeksi eikä näin olleet noudatelleet perinteistä nelossarjan ”halko,kirves ja perhe”-teemaa.

Iltapelit rupeaa nukuttamaan. Liekö johtunut pelin myöhäisestä ajankohdasta vai Karmanlaista, kun vastustaja sai kolmannessa erässä kuparisensa rikki. Alimmalle miehelle sattui ylivoimalla perusvarma neppivirhe ja vastustaja kavensi kosmeettisesti. Tästä kuitenkin toivuttiin nopeaan tahtiin ja pistettiin Ollin sanojen mukaan vielä yksi vaihe isommalle ja vilkku vasemmalle. Tuloksena neljä kihausta lisää. Ensin JobiShow Herra Pesosen syötöstä, sitten Joonas ”teenagestar” Sissonen Kakkos Harrin syötöstä sekä vielä illan kruununa Pesonen ja yhden tähden orkesteri kahdesti. Kolmen vartin jälkeen taululla huumaavat lukemat 2-12 meille.

Merkintöjä metsästivät: Harri&Pesonen 2+4, Tero Ruokolainen 2+2, Harri ”Kaunis minä” Kakkonen 1+3, JobiShow 3+0, Jalmari Lehto 0+3, Kaasis Olavi 2+0, sekä KyytsäSpecial ja Jonas Sissonen 1+0.

Mitä jäi näppiin. Noh, ainakin 4 tärkeää sarjapistettä. Hyvää pallollista pelaamista, sekä vahvaa maalivahtipeliä. Linnunmaitoa nautiskeleva sekä kolme toppaa punaista Marlboroa päivässä poltteleva Leksi oli maalilla varmuus sekä tulisen heittokätensä ansiosta jopa pelote. Virkaveli, piispa Simo ei jäänyt hänkään yhtään huonommaksi vaihtopenkillä naureskellessaan. Puolustajat (kaikki ne kolme) pelasivat kautta linjan varmaa ja rauhallista peliä, hyökkääjien liikkuessa hyvin sekä pallottomana että pallollisena. Hyökkäyspäässä onnistuttiin luomaan pitkiä hyökkäyksiä ja pelaamaan koko viisikon voimin. Tuloksena maaliero 22-6 ja se kertoo kaiken oleellisen. Meininki oli tosi Let’s Go! ja oli kivaa pelata.

Seuraavan kerran ritarit kiillottavat haarniskoitaan Ilomantsissa 26. helmikuuta, kun vastaan asettuvat ensin klo 11 FB JoPa ja myöhemmin klo 16 Kola GB. Varsinkin jälkimmäisestä väännöstä voidaan povata tiukkaa vääntöä ja vauhdikasta vääntöä. Onhan Kola nimittäin pisteen edellä sinimustia.
-TR-
 
16.1.2011 Sivun alkuun
Paikallisen Pertin pitsalla ja Ollin odotuksilla
Vuosi vaihdettu, tinat valettu ja lupaukset tehty. Kauden 5. turnaus Enon kisahallissa oli edessä päin. Turnauksen alusviikolla Pogostan valmentajavelho Tapio Ikonen sai haalittua verkkoon ison kalan siirtomarkkinoilta, kun LeBa:n edustusjoukkueen kantaviin voimiin useamman kauden ajan kuulunut Olli Kaasinen päätti hakea uusia tuulia sählykauteensa ja siirtyi edustamaan loppukaudeksi FC Pogostaa. Selkävaivoista pitkin alkukautta kärsinyt Olli on iso vahvistus Pogostan kapeahkoon roosteriin ja tervetullut apu kulmaviäntöihin. Enon turnauksessa Olli istutettiin puolustajan paikalle ja KyytsäSpecialin sanojen mukaan nyt Ollilla oli ”Näytönpaikka!”.

Enon kisahalliin ukkoja oli saatu haalittua mukaan kiitettävä määrä, ainoastaan isänmaantoivo Tomi Ikonen ja Jari Lehto (Poliisiopisto 9:n kuvauksien takia) olivat poissa roosterista. Vastassa päivän koitoksissa oli ensin sarjakärki Spartak klo 12 ja SoU klo 16. Spartakin tiedettiin olevan kova pala purtavaksi, mutta ennakkoluulottomasti ja reippaasti heitä lähdettiin alusta asti haastamaan. Valmentajana Enon turnauksessa kipeän tennis(ässä)kyynärpään takia toimi johtohahmo Tapi. Hän muokkasi roosterin seuraavanlaiseksi: 1.ketju Kakkonen-Ruokolainen-Hiltunen, pakkeinaan Kaasinen-Eronen. 2. ketju oli muodossa Pesonen-Parviainen-Sissonen, paikkeinaan Luukkainen-Lehto. Maalille istutettiin ja roolia tarjottiin Linnunpojalle Aleksille. Naftaliiniin jäivät vielä Kyytsän Esku ja Hiltusen Jonetski sekä päiväksi kumiin pukeutunut hiihtäjä Simo M.

Pallo keskeen ja peli käyntiin. Alusta asti oli nähtävissä molemminpuolinen vahva yritys, pallollinen osaaminen ja kova pelitempo. Tilanteet etenivät vauhdikkaasti päästä toiseen, numeroiden pysyessä tasaisina. Tulossa oli fyysinen, vauhdikas ja nelossarjaan varsin laadukas säbämittelö. Ensimmäistä maalia saatiin odotella ensimmäisen erän viime minuuteille, kun Spartak onnistui maalinteossa taidokkaalla kuviolla Pogostan maalin edestä. Pogostan pojat eivät tästä kuitenkaan paljoa hätkähtäneet vaan uskoivat vahvasti omaan tekemiseen, joka palkittiin vielä erän lopussa. Mörde Parviainen siirsi maagisella älyllään pallon vapaalyönnistä nopeasti Sissos Jonakselle, joka sivalsi pallon vastustamattomasti maalin oikeaan ylänurkkaan. Tilanne 1-1 ja tästä oli hyvä jatkaa toiseen erään.

Toinen erä noudatti pitkälti samaa kaavaa kuin ensimmäinen. Tasaista vääntöä, vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Molemmat maalivahdit Linnunpojan Aleksin johdolla liimasivat kuitenkin pallot kerta toisensa jälkeen näppeihinsä. Leksille iso peukku useista huipputorjunnoista. Toisen erän jälkeen lukemat olivat edelleen tasan 1-1 ja oli erittäin kivvoo pelata.

Kolmas ja viimeinen erä. Erä ehti vanhentua ainoastaan kolme minuuttia kun Spartakin pistenikkari Jari Piispanen ohitti maalivahti Leksin väsyneellä puolen kentän onnenkantamoisella. Tilanne 1-2 vastustajalle, mutta mitään ei oltu vielä hävitty. Vaihto kerrallaan kaveria lähdettiin jahtamaan ja viimein ylivoimalla ajassa 36.52 Hartsa&Pesonen päästi sinimustat piinasta sivaltamalla illan ensimmäisensä ja tasoittaen tilanteen 2-2:een. Syötön maaliin tarjosi Kaasis Olavi, joka näin merkautti rintataskuunsa ensimmäisen pelimerkin Pogostan paidassa. Näissä otteluissa, joissa vääntö on tasaista ja marginaalit ovat pieniä, virheet näkyvät heti. Ajassa 43.14 Spartak siirtyi 2-3 onnekkaasti johtoon tällaisen pienen virheen seurauksena. Lopun kovasta painostuksesta huolimatta tasoitusta ei saatu aikaan ja pisteet karkasivat näin harmittavasti vierasjoukkueen reppuun. Loppulukemat 2-3.

Kaiken kaikkiaan ottelu oli ehkä kauden parasta nelossarjavääntöä. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti, erot olivat pienet ja mikä tärkeintä, kumpikin joukkue uskalsi pelata aktiivista säbää. Harmi vain, kun vastustaja vei molemmat jaossa olleet pisteet, kun ainakin toinen niistä olisi meille ehdottomasti kuulunut. Sinimustien riveistä voidaan esiin nostaa joka ukko, joka kentällä kävi. Maalissa Leksi esitti huikeita torjuntaja, puolustajat uhrautuivat laukauksien eteen ja hyökkääjät järjestivät hyviä maalipaikkoja.

Toinen taisto, pohjalla 3 tunnin katsomotalkoot. Missä jalat, ne kuuluisat levottomat jalat? Eros Jobi jätti peliin väliin viikolla pörränneen flunssa takia ja roosteriin nostettiin puolustajat Kyytsä Special ja Hiltus Jonetski. Vastassa Enon myöhäisillassa oli Sorsakosken Urheilijat. Ensimmäinen erä oli kauttaaltaan todella hirveän näköistä peliä, josta valmentaja Tapi erätauolla aiheellisesti joukuetta ripittikin. Maalit menivät tasan 1-1 ja pelin tempo oli kuin suoraan sunnuntain mummobingosta. SoU yritti väkisin pitää pelin temmon kävelyssä ja ensimmäisen kympin sinimustat tallustivatkin siinä mukana. Onneksi erän lopussa Hiltus Tero kuittasi SoU:n aikaisen johtomaalin Kakkos Hartemin oivasta passista ja näin erätauolla päästiin tasanumeroissa.

Toinen erä oli jo sitten laadukkaampaa peliä, jalat löytyivät jostain ja pallo saatiin liikkeelle. Vielä kun Hiltus Jonetski lämpesi pelin edetessä, niin syötötkin löysivät tiensä pelikamujen lapoihin. Maaleja onnistuttiin tekemään kaksi kipaletta. Ensin Kakkos Harpo napautti pallon maalin edestä tyhjiin Ruokolaisen Teron oivasta läpsystä. Hetki tästä ja Hartsa&Pesonen tarjoili pallon napakasti keskisektoriin Mördelle, joka siirsi pallon tarkasti oikeaan alakulmaan. Tilanne jo 3-1. Hyvistä paikoista, laadukkaista kuvioista huolimatta lisämaaleja erässä ei nähty ja vielä oli vartti jäljellä.

Viimeinen vartti ja valomerkki. Pallo liikkui ajoittain nätisti, vastustajan yrittäessä ainoastaan kävellä ja passiivisesti ryömiä kentällä. Maalinteossa onnistuttiin toisen erän tavoin kahteen otteeseen, kun ensin Tero ”Hanski” Ruokolainen sivalsi pallon tarkasti ranteella oikeaan yläkulmaan, syöttärin itselleen hamusti kullankaivaja Kari Lehtori, joka on puheiden mukaan kullan huuhdontahommilla rikastunut niin paljon, että on palkannut itselleen autonkuljettajan ja ostanut uuden Lada Samaran. Illan viimeisestä niitistä vastustajan nihkeään nahkatakkiin vastasi kukas muukaan kuin saunomisen ja GuitarHeron ilmiömäinen sankari Hartsa&Pesonen. Maaliin ei syöttäjää ja loppulukemat 5-1.

Todellista hätää sinimustilla ei ollut koko ottelun aikana, niin hajuton ja mauton vastustaja oli. Eroa aamun koitokseen oli kuin yöllä ja päivällä. Pienestä flegmaattisuudesta johtuen loppulukemat jäivät myös odotettua vaisummiksi. Tärkeintä oli kuitenkin saada 2 sarjapistettä tästä matsista ja ne hoidettiin.
Viimeinen silaus. Tänään joka ukko ansaitsi paikkansa ja hampaan koloon jäi ainoastaan paikallisen pertin peruspitsan reunojen lisäksi harmittava tappio Spartakille. Pisteet olisivat olleet otettavissa, mutta tänään emme siihen pystyneet. Mikä tärkeintä, pelaaminen oli kuitenkin jälleen kerran erittäin mukavaa ja kivaa tutussa porukassa. Kiitos siis siitä jokaiselle paikalle saapuneelle soturille.

Seuraavan kerran ollaan tulessa ja liekeissä sunnuntaina 30. tammikuuta Varkaudessa, jossa vastaan asettuvat poijjat Kitteeltä eli KiPa-90 sekä Varkauden ahneet Katuhait. Toivottavasti myös silloin saadaan jalkeille iskukykyinen nippu ja pisteistä voidaan taistella tosissaan.
Kiitos ja kumarrus
-TR-
 
20.12.2010 Sivun alkuun
KITEEN TURNAUS 19.12.2010 (Kola-GB & JoPa pelit)
Aamun ensimmäisessä pelissä vastaan tuli Kola-GB Enosta. Joukkue nousi tälle kaudelle 4-divisioonaan, mutta lähes kaikki pelaajat olivat jo ennalta tuttuja SBS Eno:n ajoilta. Meidän puolelle saatiin haalittua miehistöä viiden hyökkääjän, neljän puolustajan verran sekä kahden maalivahdin verran. Suunnitellut ketjut olivat Kakkonen, Hiltunen, Pesonen sekä Parviainen, Ikonen, Pesonen eli Pesonen yrittää pelata kahdessa ketjussa sen minkä jaksaa. Pakit oli Lehto, Lehto sekä Kyykallio, Luukkanen. Maaliin Lintu.

Peli lähti hyvin käyntiin kun jo kymmenen sekunnin jälkeen Kakkonen teki ensimmäisen maalin. En tiedä odotettiinko tämän jälkeen helppoa peliä, mutta sitä siitä ei tullut. Kola otti aktiivisemmalla pelillä ohjat haltuun, ja Pogosta yritti saada jalkojaan liikkeelle. Peli oli ensimmäisessä erässä kovaa kamppailua elintilasta ja peli pysyikin suht tasaisena maalienkin muodossa (ei ole tilastoja luettava, joten tarkemmat tiedot puuttuu). Toisessa erässä Pogosta sai kammettua jo 6-3 johdon, mutta aukesiko siinä vaiheessa takki, vai loppuivatko viimeisetkin voiman rippeet peliveljien jaloista, koska tämän jälkeen maaleja tehtaili vain Kola-GB. Toisen erän loppu ja kolmas erä oli täysin Kolan hallintaa ja aktiivisilla maalille ajoilla vastustaja teki varmaan neljä häkkiä maalinedus irtopalloista ja näin oltiin sitten 6-7 tappiolla. Epäuskoisina tilanteesta koitettiin rukata ketjuja, mutta laihoin tuloksin. Loppuun Kola teki vielä vastahyökkäyksistä pari häkkiä, pelin päätyessä näin lukemiin 9 – 6.
Pelin jälkeen mietittiin että mitä ihmettä siinä pelissä oikein tapahtui ja tälläisiä päätelmitä tuli esille:

Kaksin kamppailuasenne oli löysä. Vastusta iski kiinni aktiivisesti iholle kummassakin päässä kenttää ja väännöt hävittiin järjestään kaikki. Viime turnauksessa saatiin peruspelillä pisteet kummastakin pelistä, joten odotettiin sitä ehkä nytkin eikä oltu valmiita vääntöpeliin.

Pesosen pelaaminen kahdessa ketjussa sotki tällä kertaa likaa kummankin ketjun peliä. Pelipaikkoja jouduttiin etsimään/hakemaan joka vaihdossa, jonka takia keskusta vuosi kuin seula ja tältä paikalta vastustaja sai koko ajan vaarallisia tilanteita.

Joukkueen vaisun liikkeen arveltiin olevan osin sairastelujen syytä, koska monella oli ollut tauti päällä vielä viikolla, osa vielä parasta aikaa sairaana, mutta toisaalta osa oli myös täysin terveitä.

Loppu mietteenä voi sanoa, että oli ehkä huonoin peli kahteen vuoteen, mutta ei myöskään vastustajalta oteta kunniaa pois, koska Kola-GB pelasi todella hyvällä jalalla, sekä asenteella. Ehdottomasti parempi joukkue voitti.

Toiseen peliin tuli tunnin odottelun jälkeen vastaan JoPa Joensuusta. JoPan ensimmäisen pelin perusteella jo nähtiin että heillä ei ollut paras mahdollinen kokoonpano kehissä, mukana muun muassa” vara”-maalivahti. Edellisestä pelistä sisuuntuneena lähdettiin heti alkuun kovalla sykkeellä, ja saatiinkin pari nopeaa maalia alkuun. Jo ensimmäisen erän aikana huomasi että vastustaja oli jopa meitä väsyneempi ja vastustajan päädyssä saatiin sen verran aikaa, että peliä pystyttiin pyörittämään suht mallikkaasti. Kahden erän jälkeen peli oli lukemissa 8-4 Pogostan johtaessa. Viimeinen erä oli sitten melkoinen maalinteko kilpailu. 15 minuutin aikana mätkittiin yhteensä 13 maalia (Pogosta 10, JoPa 3) ja näin pisteet Pogostalle lukemin 18 – 7.
Tässä pelissä saatiin alkuun heti kaulaa vastustajaan, ja aina kun vastustaja pelin aikana sattui saamaan maalin/maaleja, niin niihin pystyttiin melkein heti seuraavassa vaihdossa vastaamaan. Lopussa vastustajakin oli jo heittänyt kirveen kaivoon ja yritti vain välttää sen että peli ei loppuisi keskeytyksellä. Pelissä pistelle taisi päästä melkein koko joukkue.
 
29.11.2010 Sivun alkuun
KERRANKIN POSITIIVINEN TILANNE
Pelipaikan kunnian sai tällä kertaa Varkauden liikuntatalo. Edessä oli kauden 3. IV-divarin laita- ja kulmaviäntö ja vastassa Iiski Iisalmesta ja LeBa III Kontiolahden Lehmosta. Miehistöä oli eksynyt paikalle runsain määrin ja ensimmäisen kerran pitkään aikaan valmentaja/johtaja Tapsalla oli edessään valinnan vaikeus ketjukoostumuksista. 12 kenttäpelaajan lisäksi kun vielä mukaan oli itsensä tunkenut Tampereelta Tero ”Hannu” Ruokolainen. Noh, ketjut saatiin kuitenkin runtattua paperille ja uudet pelipaidat kiskottua ylle.

Ensimmäisessä mittelössä ruletti arpoi maalille numeron 31, eli Arto Vainikaisen Josban sivujen haastattelussa kertoman AllStars- viisikon maalivahdin, Möhkön hiihtäjälegendan Simo Malvelan. Peliä lähdettiin taivaltamaan kahdella kokonaisella ketjulla, Sissosten veljesten Joonaksen+Lassen sekä Ikosen Tomin pitäessä kiinni Pogostan uusista torkkupeitoista. Alusta asti tekemisessä oli aistittavissa nöyryys ja luja työnteko, vastustajan jäädessä lähes statistin rooliin. Pallo liikkui vaivattomasti mieheltä miehelle ja maalitilanteita syntyi lähes liukuhihnalta. Vastaavasti vastustajan maalintekoaikeet olivat lähinnä yksinäisten pallonkuljettajien varassa, jotka Simbe maalilla hoiti Anttituiskumaisella viileydellä. Ensimmäisen erän jälkeen lukemat olivat jo turvallisen tuntuiset 5-0, kun ensimmäiseksi Hiltus Tertsi avasi maalihanat Kakkosen ”H2” Harrin oivallisesti passista, tämän jälkeen Pesonen&Hartsa läpytteli pariin otteeseen pallon ohi epävarmasti torjuneen Iiskiveskarin. Vielä kun Lehdon kaksospojat Jartsa&Kartsa kiskaisivat viivasta tulisilla slingshoteilla pallon verkkoon, niin voitiin jo hymyillä.

Toisessa erässä lähes sama tahti jatkui, kun pisterohmut T. Hiltunen ja Pesos Hartsanen räpsäyttivät muutaman näyttävän kihauksen lisää. Toisen erän jälkeen tilanne oli 8-0, eikä voittajasta ollut enää epäselvyyttä.

Kolmannessa erässä Pogostan poikien ote kuitenkin hiukan katosi ja toisen erän alussa mukaan otettu kolmas hyökkäysketju vei otteista parhaimman terän. Jaloissa liike vähentyi ja etäisyydet kavereihin kasvoi hiukan liian pitkiksi. Tästä johtuen pallo jouduttiin usein linkoamaan ns. roikkulerppuna aina vastustajan päätyyn saakka, toivoen sitä lauantain suurta lottovoittoa. Tämän myötä ote siirtyi kuin varkain Iisalmen pojille ja lopulta he onnistuivat flipperkonsolipelityylisestä ohittamaan maalilla hyvin esiintyneen Kumimiehen. Tästä ei kuitenkaan lannistuttu vaan koko joukkue taisteli rutiinilla sotilastyylisen lähes puhtaan 12-1 voiton vastustajasta.

Räpylään jäi: Alussa hyvää tekemistä ja vaivattoman näköistä peliä. Kolmas hyökkäysketju hävitti pelistä suurimman temmon ja taisteluilmeen. Hyvää suorittamista koko porukalta ja tärkeät 2 sarjapistettä.

Pisteitä reppuun: Pesonen&Hartsa 4+3, Tero Hiltunen 4+2, Kari Lehto 2+1, Tapio Ikonen 0+2, Kakkonen Hartsa 1+1, Lehto Jalmari 1+0 sekä Luukkainen Jari ja Sissonen Joonas 0+1.

Toiseen peliin maalille onnettaren helmoista päänsä nosti Aleksi ”Opel” Lintu ja Eskobar Kyykallio siirtyi katsomovalmentajaksi. Näin ollen Ikos Tombe pääsi kentälle pistämään passia ”Jokeri” Luukkaisen lapaan. Toiseen peliin vastustajaksi kenttämestari tarjosi siis ikilähiöpojat Kontiolahdelta. Turnaukseen 7 kenttäpelaajalla rynnistänyt LeBa III osoitti väsymisen merkkejä jo päivän ensimmäisessä kohtaamisessaan, joten päivän toisesta pelistä uskottiin tulevan helpompi. Liika tuudittautuminen omiin taitoihin, ensimmäisen pelin helppo voitto ja nöyryyden puuttuminen ovat kuitenkin hassuja juttuja, jotka voivat kääntää pelin aivan päälaelleen. Näin meinasi käydä nytkin kun heti aloitusvihellyksestä saakka nähtävissä oli pienoinen flegmaattisuus ja pallon liika kuskailu. Ensimmäinen erä tarjosi 3 maalia, kaksi meille ja yhden vieraille. Meidän osumista vastasivat vaatimaton Hartsa&Pesonen vaatimattomalla rannarilla vaatimattomasti maalin vasempaan yläpeltiin sekä Kakkosen ”raikulipoika” Harri vahvalla oikean laidan nousulla vasempaan takakulmaan. Jälkimmäiseen maaliin syötön tarjosi illan valokeilatähti T. Hiltunen.

Toisessa erässä pelin kontrolli hävisi vielä pahemmin ja LeBa III tuli aina tasoihin saakka. Onneksi erän viimeinen minuutti osoittautui onnettaren puolelta suosiolliseksi ja kolmanteen erään päästiin kolmen maalin johdossa ensin Tero Ruokolaisen onnistuessa (Kakkos Harrin syöttäessä) maalinteossa sekä tämän jälkeen Hartsa&Pesosen pussittaessa pallon vielä kahdesti 8 sekunnin sisällä ohi hölmistyneen LeBa-vahdin. Molempiin Pesospojan osumiin syötöt, suoraan aloituksesta tarjosi aina perusvarma Mörde Parviainen. Tilanne siis 6-3 ennen viimeistä varttia ja valomerkkiä.

Kolmas vartti tarjosi herkkua koko rahan edestä. 8 tehtyä maalia, 2 päästettyä maalia ja aika ajoin melko epävarmaa oman pään pelaamista. Palloa ei maltettu ottaa haltuun, nostaa katsetta ylös ja avata peliä rauhassa. Sen sijaan sitä roiskittiin minne sattuu. Erän maaleista vastasivat Jari Lehto, Tero Ruokolainen, Joonas Sissonen ja Marko Parviainen kertaalleen, Ikosen Tapsan ja Pesos Hartsan läpytellessä pariin otteeseen. Maalissa Leksi poimi varmasti kaikki otettavissa olleet ja esitti tukun urheiluruututorjuntoja. Ottelun jälkeen ainoa epävarma seikka oli vain se, että minkä kanavan urheiluruudussa torjunnat tulisivat näkymään. Loppulukemat kirjattiin meille 14-5.

Räpylään jäi: Aika ajoin mallikasta tossun ja pallon liikuttelua, sekä hyviä syöttökuvioita jotka useammankin kerran johtivat nätteihin maaleihin. Toisen erän flegmaattisuutta ja hyvän olon tunnetta lukuunottamat tasapainoinen ja rutiininomainen suoritus. ”Täyttä törinää”, sanoisi varmaankin Jorma Uotinen
.
Pisteitä reppuun: HartsatyylikäsPesonen 5+3, Mörde Parviainen 1+3, H2 Kakkonen ja Tapsa Ikonen 2+1, Tero Ruokolainen 2+0, Tero Hiltunen 0+2, Joonas Sissonen 1+1, Jari Lehto 1+0 sekä Jari Luukkainen 0+1.

Kaikkeen tottuu: Eli tärkeintähän tämän kaltaisissa urheilullisissa suorituksissa ovat liikunnan elämykset sekä tietysti 4 sarjapisteen saaminen reppuun. Seuraava turnaus pelataan sitten Kitteen Vespelissä sunnuntaina 19.12 ja vastaan muropakettilaidoin varustetussa tulitikkuaskissa kirmaavat ja pomppivat Kola-GB sekä FB JoPa. Jäämme siis innolla odottamaan, että miten äijien käy.

#9 Tero R.
 
30.10.2010 Sivun alkuun
KAUDEN TOINEN SALIBANDY TURNAUS
SoU-peli
Eli kauden toinen salibandy turnasu pelattiin 23.10 Kontiolahden ”lentokentällä” eli paikallisella urheilutalolla. Vastaan oli asettumassa SoU sekä Spartak.

Ensimmäiseksi kohdattiin SoU. Joukkueesta oli entuudestaan tietoa vain edellisen turnauksen pikaisen näkemisen verran. Ketjukoostumuksia peliin ei tarvinnut pitkään miettiä koska pukukoppiin asteli vain 7 kenttäpelaajaa sekä maalivahdit. (Harri Kakkonen, Tero Hiltunen, Pesonen, Tapio Ikonen, Marko Parviainen, Joonas Sissonen, Tomi Ikonen + Malvela sekä Lintu). Pelin taktiikka oli se että Pesonen pelaa niin paljon kuin jaksaa sekä pakit Hiltunen ja Tomi Ikonen pelaa koko pelin. Maaliin istutettiin Lintu. Karvaukseksi otettiin luonnollisesti hieman rauhallisempi versio.

Itse peli oli tasaista pelaamista. Kumpikin joukkue odotteli vastustajan pallollista avausta ja iski pallon riistojen jälkeen vastahyökkäyksiin. Maalipaikat olivat myös aikalailla tasan ja 2-2 tilanteeseen mentiin vuoro tahtiin maaleja tehtaillen. Sen jälkeen Pogostalla oli ruuti kuivempaa ja tilanteeksi saatiin kirittyä kolmannessa erässä jo 6-2. Peli oli jo varman tuntuisesti hallussa, mutta SoU teki viimeisellä viidellä minuutilla kolme maalia nousten jo 6-5 tilanteeseen ja sai vielä viimeisillä sekunneillakin yrittää tasoitusmaalia maalin nurkalta. Kaksi pistettä jäi kuitenkin Pogostan haltuun, hyvä näin.

Spartak-peli
Tässä pelissä vastaan asettuikin sitten sarjan ylivoimaisin nousija suosikki. Pogosta sai tähän peliin mukaan myös Lehdon veljekset, joka auttoikin tilannetta paljon koska saatiin kaksi ketjua sekä kolme pakkia. Eli Pogostalla rosterissa 9 miestä ja vastustajalla, joka pelasi kolmella täydellä ketjulla, 17 miestä. Spartakista eniten ennen peliä aiheutti ajateltavaa vielä viimekaudella 1.divaria pelannut ketju Piispanen – Heikkinen – Kolehmainen. Joukkueessa pelasi myös paljon 2. divaria pelanneita pelureita, joten kova oli rosteri.

Pelin ensimmäinen erä ei ollut Pogostalle hyvä, koska vastustaja siirtyi kymmenessä minuutissa jo 3-0 johtoon. Tämän jälkeen oli meidänkin pakko jo ruveta aktiivisemmin pelaamaan, ja erän loppuun saatiinkin jo kavennusta aikaiseksi. Toinen ja kolmas erä olikin sitten jo aika tasaista pelaamista ja maaleja tehtiin vuorotahtiin pelin loppuun asti. Pelin loppu numeroiksi jäi 9-5 Spartakille.

Tässä pelissä tosiaan jäätiin alussa jo sen verran kauas, ja vastustaja rankaisi kovalla prosentilla virheistä, niin tasoihin ei ollut mitään asiaa. Tietysti näin jälkeenpäin ajateltuna vastustakin oli aika paljon jo edellä mainitun ketjun varassa. Tämä ketju taisi tehdä maaleista varmaan n. seitsemän. Muut ketjut eivät sitten juuri eronneet muista.

Pelin erityismaininta Sissosen Joonakselle joka teki kauden ensimmäisen maalinsa mahtavalla kudilla takayläkulmaan. Lisää näitä Joonas!
 
28.9.2010 Sivun alkuun
Salibandy-kauden 1. turnaus takana
Näin se vain salibandy kausikin 4-divisioonan osalta potkaistiin käyntiin lauantaina (25.9.2010) InterSport-stadionilla. Kovin montaa kertaa ei vielä oltu porukalla pelailtu. Paikalle saatiin 7 hyökkääjää sekä 4 pakkia. Ketjuiksi muodostuivat:

Harri Pesonen – Harri Kakkonen – Tero Hiltunen
Tomi Ikonen – Jari Luukkanen

Lasse Sissonen – Marko Parviainen – Tapio Ikonen
Jari Lehto – Kari Lehto

+ Joona Eronen

Maalissa:
Simo Malvela (KiPa peli)
Aleksi Lintu (Katuhait peli)

KiPa-90 – peli
Ensimmäisessä pelissä vastaan tuli jo aiemmilta kausilta tuttu Kiteen porukka. Kitee oli jo pelannut yhden pelin ja pelaajia oli vajaa kaksi ketjua. Jo pelin alusta näkyi että ollaan virkeämmällä jalalla liikkeellä ja pallollinen peli olikin meidän halussa kaksi ensimmäistä erää. Maaleja syntyi KiPan verkkoon tasaiseen tahtiin ja puolustus peitti sekä katkoi erinomaisesti kaikki vastustajan hyökkäykset eikä liiemmälti pahoja paikkoja syntynyt meidän maalille.
Kolmannessa erässä jo pelin ollessa suht selvä 6-0 tilanteessa karvausta laskettiin ja ruvettiin jo vähän säästelemään seuraavaan peliin. Pelin viimeisellä minuutilla harmittavasti vastustaja sai rikottua Simon nollapelin ja näin pelin loppunumeroiksi päätyi 7-1 Pogostalle.

Pelistä jäi mieleen:
Erityisesti kummankin ketjun pirteä peli vaikka yhteiset kuviot olivatkin pääsääntöisesti vielä hakusessa. Tulosta kuitenkin saatiin, ja väliin jopa Urheiluruutu-tason maaleja, Erityisesti Sissonen-Parviainen-Ikonen ketjun maali jossa pallo kierti vastahyökkäyksessä pelaajalta toiselle päättyen Ikosen takatolpalta tyhjiin lyötyyn maaliin.

Puolustus, joka katkoi todella kovalla prosentilla syöttöjä sekä piti maalinedustan puhtaana.

Katuhait – peli
Tuleva vastustaja oli ennestään tuntematon vastus, mutta heidän edellistä peliä katsoessa jo huomattiin että tulossa on vaikeampi peli. Vastustaja taisi pelata kolmella kentällä ja jalka liikkui kevyesti isokokoisista pelaajista huolimatta. Tähän peliin otettiin myös Erosen Joona peliin ja Sissonen, Ikonen sekä Eronen vaihtelivat keskenään kakkosketjun laidoilla. Peliä hankaloittamassa oli myös se että Pesonen täytyi lähteä jo toisen erän aikana musisointi kiireiden takia pois. Suunnitelma oli että yritetään tehdä pelin alkuun maaleilla etumatkaa.
No suunnitelma onnistuikin kun ensimmäisen erään pistettiin kova paine vastustajalle. Katuhait eivät vielä oikein tainneet olla hereillä ja Pogosta sai tehtyä 3 (Hiltunen 2, Kakkonen 1) maalia ekan kympin aikana. Pogostalta taisikin tähän mennä vähän liikaakin paukkuja koska jalka alkoi hieman hyytyä ja vastustaja käänsi painetta Pogostan päätyyn. Toisessa erässä saatiin vielä vastustajan painostuksen aikaan yksi vastaiskumaali (Pesonen) helpottamaan tilannetta. Tässä vaiheessa allekirjoittanut joutui lähtemään hallilta, mutta Ylen tekst-TV:ltä luin että Pogostan osalta toisen erän loppu sekä kolmas erä olivat olleet kovaa sumuttamista sekä puolustaistelua. Erosen Joona oli onneksi saanut painavalla yläkulma kudilla tehtyä helpottavan viidennen maalin. Peli päättyi kovan taistelun jälkeen 5 – 2 Pogostalle. Hyvä poijjaat!
Seuraavaan turnaukseen onkin aikaa melkein kuukausi, kun turnaus on 23.10 kontiolahden ”lentokentällä”. Tällä ajalla onkin hyvä hankea kuntoa sekä kuvioita kohdilleen.
 

 

 

 
 
VANHAT UUTISET
 
Jalkapallo
2013
2011
2010
2009
2008
 
Salibandy
2013 - 2014
2012 - 2013
2011 - 2012
2010 - 2011
2009 - 2010
2008 - 2009
 
Tero Ruokolainen: Vaarojen Maraton – aktiivikuntoilijan näytönpaikka 2012